Kotimme Kodin Kuvalehdessä

EDIT 6.3.2015: Koko juttu on luettavissa täällä. 

. . . 

Tänään koitti odotettu päivä, kun uunituore Kodin Kuvalehti kolahti laatikkoon. Siellä on kolmen aukeaman juttu meiltä! Siis meiltä. Voiko tämä olla tottakaan?

Jutun lukemalla saa ehkä hieman erilaisen, uudenlaisen kuvan ja näkökulman, millainen oikeastaan onkaan blogini tapahtumapaikka. Täällä blogissa ilmaisen asiat hieman suppeammin ja napakoin kokonaisuuksin. Ison lehtijutun antama kuva on kattavampi ja jäsennellympi. Siihen mahtuu uskomattoman suuri määrä tietoa kertomuksen muodossa. Ulkopuolisen kirjoittamana ja kuvaamana saa itsekin hieman perspektiiviä ja uutta kulmaa omiin kuvioihin. Jutun takaa löytyvät lahjakkaat tehonaiset Tanja (teksti) ja Johanna (kuvat). Lämmin kiitos teille armaat! 

Rakastan lehtiä. Vaikka olen bloggari ja blogien kuluttaja, suon silti paperille painetulle sanalle ja kuvalle pitkän elämän ja paljon seuraavia silmiä. Lehdet ovat ihania, hypisteltäviä, kauniita. Sinisen ruudu loiste ei rentouta samalla tavoin, kuin taitavasti toimitettu ja taitettu aikakauslehti.  

Juttu on kuvattu noin vuosi takaperin, mutta juuri nyt täällä näyttää tismalleen samalta, kuin tuossa jutusta napatusta kuvassa. Lunta ja valkeutta on ja koirat nauttii. Emäntä tallustaa huopalapikkaissa ja vieläpä useimmiten tuo sama takki päällä. 

. . .

Our home is presented in a Finnish lifestyle magazine, called Kodin Kuvalehti. I'm with my dear dogs in this main picture.  

Annon kevät on täällä

Sähköpostiini kilahti Kodin Ykkösen Annon uusi kevätkuvasto. Se on raikas. Tässä muutama napsaus sieltä. Enemmän taustoja teksteineen löytyy Elämäni Kodista täältä, ja koko esite avautuu tästä.

Stailaukset ovat tosi kivat. Tuotteet ilmentävät kepeän skandinaavisia fiiliksiä ja siitähän me suomalaiset olemme viime vuosina kovasti pitäneet.

Uskoakseni huomenna tavataan taas, sillä huomenna tapahtuu eräs todella jännä juttu, josta on kyllä postattava heti tuoreeltaan.

Kaikki kuvat Kodin1 / Anno.

Pinnasohva | Pinnsoffa

Tässä on uudistuvan erkkerimme ensimmäinen uusi kaluste; pinnasohva, josta olen haaveillut ainakin vuoden, ellen kauemminkin. Ja sehän on rikkikin jo...! Elämä on, ja minä myös.

Hieman hirvitti ostaa ihan uutta kalustetta, sillä meillä ei pysy kolhuitta mikään. Oikeassa olin. Toinen lapsista on jo saanut vahingossa aikaan oman puumerkkinsä = naarmun. Minä itse sorruin kasausvaiheessa perinteisenä suomalaisena naisena perinteisen suomalaisen miehen perusvirheeseen, jota kutsutaan kuulemma termillä "vartti liikaa". Kiitos miehelleni, joka lohdutti, että tämä on kaikille huonekaluja koskaan kasanneille miehille tuttua juttua. 

Sohvan istuinosa ei ole täyspuuta, se on levyä. Paketissa tuli mukana kuusiokoloavain, joka olisi ollut oikein passeli tämän kasamiseen. Sillä pikkuavaimella näet ei voi vääntää liikaa. Hain kuitenkin mieheni verstaalta hieman tuhdimman avaimen, ja innoissani väänsin yhdessä kohdassa sen vartin liikaa, voimalla tottakai. Nyt on sekin termi itse koettu ja selvitetty, ja ketään ei voi syyttää. Eli mölyt mahaan, ja totean vain, että täyspuu on jatkossakin se mun juttu. Tuolit taidan etsiä käytettyinä jostakin, hahhaa.

Sohva on kuitenkin kaunis, sopivan kokoinen ja hyvä istua, joten tällä mennään. Pienistä kolhuista viis - nehän kuuluvat elämään.

. . . . 

This new black wooden sofa is comfortable to sit and looks beautiful.

Now I'm wondering what kind of table goes with this.

Vihdoin mun olkkari | Log home Living room

Nyt pitäisi olla kasaamassa yhtä uutta kalustetta erkkeriin, mutta olenkin postaamassa fiiliksiä olkkarista.

Viimeisen vuoden aikana tästä tilasta on muotoutunut vihdoinkin oman oloinen, tuttu ja turvallinen. Olkkari on vihdoin tila, jossa on mukava olla, ja jossa ei riso mikään. Kaikelle on paikkansa ja turha on siivottu veks. Karsiminen onkin yleensä se helpoin ja halvin tapa sisustaa. Hyvänä kakkosena tulee nettihuutokauppojen edulliset löydöt.

Yllä olevan kuvan kalusteissa ja tavaroissa uusina hankittuja ovat aikanaan vain nuo sohvat ja pouffit. Kaikki muu näkyvä on vanhaa ja vanhana ostettua. Tämä uusi, vielä salainen, kasausprojektini on minulle epätyypilliseen tapaan upouusi huonekalu - mitä ne semmoiset oikein ovat? 

Parin päivän päästä nähdään. Tai ehkä Instassa ennen sitä.

Kivaa viikon jatkoa! 

. . .

These views and details are are from our living room. 

Ruokailutilan kalustus muotoutuu

Olen työstänyt laajalla skaalalla ideoita ruokailutilamme kalustamiseksi. Ajatukset ovat saaneet jo visuaalista muotoa, jotka puristin muutaman haavekollaasin muotoon. Ajatuksissa pyörivät pinnasohvat, skandityyliset pöydät, ja ehkäpä pinnatuolit. Tuolit ovat epävakaisemmalla pohjalla, sohvasta ja pöydästä alan olla suht varma. 

Köksoffa, pinnsoffa, puusohva, pinnasohva, pieni sohva...

Pinna sitä, pinna tätä. Olen tupannut Googleen hakusanan jos toisenkin näitä kaunottaria etsiessäni. Puisia pinnasohvia saa käytettyinä Ruotsista, siellä niitä ihanuuksia riittää. On 

Nässjö Stolfabrikin ja AB Bröderna Wigells stolfabrikin valmistamia ihanuuksia laidasta laitaan. Voi ruotsalaiset sisustajat, kuinka onnekkaita oottekaan te! Suomessa vanhoja pinnasohvia ei taas sitten tule vastaan juuri lainkaan... Suomesta saa vain uusia, muutamia erilaisia malleja. 

Mutta, Oikotie Sisustuksen puolelta löytyvät loput pohdintani, haavekollaasit pöydistä, tuoleista, soffista ja tietysti tuotetiedot myös.

Sinne siis klik.

Virkattu kruunu | Crochet Crown

Minulle tuli pitkästä aikaa aivan pakottava tarve virkata. Jotain pientä oli keksittävä. Muistin pinnailleeni kuvia virkatuista, keijuprinsessoille sopivista kruunuista. Erilaisia pinkkejä ja liloja langanloppuja löytyi lankakopasta sen verran, että aavistelin niiden riittävän yhteen kruunuun. 

Otin mallia muutamasta eri kuvasta, ja tällainen siitä sitten tuli! Tosi söpö ja kantajalleen sopiva. Sinisistä langoista voi tehdä myös prinssiversion, jos sellaiselle on tarvetta. 

. . .

A pink crochet crown for my little princess, She's happy! 

I designed this. I got inspiration from several pics, prom my Pinterest board, here.  

Nyt syödään puutarhakalusteilla

Niin siinä tosiaan kävi, että kun ruokaryhmä meni kaupaksi, oli puutarhakalut kannettava sisään. Löysin nämä viime kesänä Pentikiltä, ja hyvinhän näistä ruoka maistuu sisälläkin. Ruosteinen rautatuoli on Riihimäen edesmenneen ravintola Lehmushovin jäämistöstä, ihan vitosen maksoin.

Erkkerissä tulee muuttumaan kaikki. Ainoat, mitkä jäävät ovat messinkinen Bumlinglamppu kattoon, ja vihreä matala astiakaappi seinustalle. Jotain hirsitaloon sopivaa ja linjakasta olisi siis nyt keksittävä. Ehkä jotain vintagehenkistä, ehkä jotain skandinaavista, ehkä jotain mustaa tai harmaata, ehkä jotain valkoista. Väripilkku? En mä tiedä. Suunnitelmat ovat totaalisen kesken.

Mitä sinä ehdottaisit, ruokapöydäksi, tuoleiksi, penkiksi, muuksi?

Ilolla otan ideoita vastaan, nyt pääsee vaikuttamaan!

Tarja

. . . 

Garden furniture are now temporarily inside the house. And I'm wondering what kind of table and chairs / bench should I buy... Something Scandinavian, something white, something black, perhaps.

Tonni täynnä! | 1K

Tuhannen seuraajan raja meni Instagramissa rikki jokin aika sitten. Kiitos! Minusta tuo tuntuu tosi hyvältä, sillä Insta taitaa olla henkilökohtainen suosikkini kaikista somekanavista. Se on jollain tavalla niin sopivaa ja luontevaa itseilmaisua, hetkessä kiinni olevaa, visuaalista ja mielenkiintoista. 

Vuorovaikutus on tuossa välineessä myös hyvin vahvaa, ja voi jopa sanoa, että olen ystävystynyt ihmisten kanssa Instan välityksellä. Ihmisten, joita tulen tuskin koskaan tapaamaan, koska monet asuvat toisella puolen palloa, mutta joiden kanssa on paljon yhteistä; sama elämäntyyli, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, ajatukset vain kohtaavat. 

Instassa minusta näyttäytyy hieman toisenlainen puoli ja kulma, kuin täällä blogissa. Siellä on enemmän luontoa, talokuvia luonnon ympäröimänä, sporttia, koiriamme, säätiloja, perhe-elämääkin. Pitäisikö tällaista olla enemmän täällä blogin puolella, en tiedä, mutta siellä Instassa sitä siis on. 

@tarjasnowland

. . .

I reached 1000 followers in Instagram, WOW. Thanks!

Lastenhuoneen Kuu-Ukko | Little boy's room

Kuu-Ukkoa esittävä taulu on tähän asti ollut alakerrassa.

Parhaimmillaanhan se taitaa kuitenkin olla lastenhuoneessa, leikin keskellä, sinisen ympäröimänä, eikö vain? Jotenkin sopii tämän pikkuhuoneen tunnelmaan prikulleen. 

. . .

Moon print and a little boy's room: perfect match. 

Lots of blue, DIY stuff, and playing in these pics. 

Ruokailutila muuttuu täysin | Dining area in a change

Hups.

Myin puolivahingossa meidän ruokaryhmän pois, se lähti virkattuine tossuine päivineen. Laitoin eilen ilmoituksen Toriin, ja se sitten meni. Tämä tarkoittaa, että meille taitaa tulla ihka oikea sisustuksen muutosprojekti heti tähän alkuvuoteen! Kuinka hauskaa ja innostavaa se onkaan.

Lapset kiintyvät huonekaluihin yllättävän paljon, sen opin tämän päähänpistoni myötä. Tytöllemme tämä äkkimuutos olikin yllättävän tunteellinen hetki, mutta nyt ollaan jo ilolla menossa kohti uutta.

Ostajat kysäisivät minulta, että millaisen ruokaryhmän olen hankkinut tämän tilalle? Tajusin sillä hetkellä, että en kerrassaan mitään! Nauroin, että minun on otettava nyt puutarhakalusteet pihavajasta sisään. Ei tässä muu auta.

Kuvissa vielä kerran vanha pöytä ja tuolit, sekä tuttua ja suloista koira- ja lapsiperheen arkea. Kun ihmislapset syövät, ovat karvalapset aina kohteliaan välimatkan päässä liki ja läsnä. Muruja ja sotkuja ei meillä tarvitse siivota pöydän ympäriltä koskaan.


 . . .


I sold our dining table and chairs today. This was my whimsy. Now we are wondering, what kind of furniture should we buy and from where? Exciting! 

Valaisinrakkautta

Muistatteko tämän Lisa Pape-Johanssonin pallolöytöni?

Nyt tuo 1960-luvulla suunniteltu valaisin on katossa, olohuoneessa. Siitä ja valaisinmaustani noin laajemmaltikin kerron tuoreessa Oikotie Sisustuksen postauksessani, jonka pääset kokonaisuudessaan lukemaan tästä. 

Prinsessakampaus | Little Princess Hairstyle

Meillä juhlittiin eilen pikkuveljen synttäreitä ja nelivuotias isosisko halusi prinsessakampauksen, jossa on kruunu. 

Ehdotin tuplakruunua. Josko tehtäisiin päätä kiertävä lettikruunu ja upotettaisiin siihen oikea prinsessakruunu? Prinsessa kelpuutti idean ja oli lopputulokseen tyytyväinen. Somahan siitä tuli - mahdottoman söpö. 

Prinsessalla on puoleen selkään ulottuva paksu tukka. Letitin hiukset koko pään kiertävälle ranskalaiselle letille. Asettelin kruunun päähän. Letin pitkään loppuosaan laitoin perhospampulan ja  kieputin letin toiselle korvalle, kruunun sangan päälle. Kiinnitin kieputetun letin usealla näkymättömällä pinnillä.

Lasisienet sittenkin | Glass Amanitas

Kuten edellisessä postauksessa näkyy, siivosin joulun pois.

Koristelaatikkoa pakatessa vastaan tulivat kuitenkin lempparini, lasisienet, jotka olin tyystin unohtanut koko joulusta! Eipä auttanut, kuin laittaa sienet ainakin hetkeksi sinkkiseen nipsutinketjuun roikkumaan. Talonpoikaiskaapin ovet ovat niiden vakipaikka. 

Meneväthän nuo talvikoristeistakin?

(Mikä talvi, kun vettä sataa vaakatasossa. Kaikki lumet gone.) 

. . .

I think glass amanitas are good for both Christmas and winter home decoration.

These pics are from our living room. 

Olohuone omillaan | In the living room

Joulu on kutakuinkin siivottu pois ja uusi vuosi alkaa seesteisissä tunnelmissa. Olkkari on taas omillaan, vailla sen suurempia sisustuksen väripilkkuja. Hyvä näin - vaaleat ja 'mitäänsanomattomat' värit sopivat meille. Parhaat kaverukset, Helmi-koira ja pikkumies, ovat näiden kuvien väripilkut. 

Uuden kameran kanssa on kuherruskuukausi alkanut toden teolla. Kun vielä hieman tutustutaan lisää, niin hyvä tulee. Tässä näitä ekoja julkaisukelpoisia otoksia. Olympus tuntuu yhä enemmän ja enemmän mun jutulta. (Olympus OMD E-M5 ja M.ZUIKO DIGITAL ED 12‑40mm 1:2.8.)

Kaverukset, suloiset.