ARVONTA: ARCTIPS-huopalapikkaat

Arvonta on päättynyt. Voittaja on 'Siiriku', lämpimät onnittelut!


Saan kunnian aloittaa huikean arvonnan. Töysän kenkätehdas otti minuun yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä Arctips-huopalapikkaiden merkeissä. Innostuin, koska minusta Arctips-brändi ja Tarja’s Snowland -blogi ovat kuin luodut toisilleen. Suomessa käsityönä valmistetut, upeaa designia olevat jalkineet sopivat täydellisesti blogini maailmaan. Jos minulla on mahdollisuus tukea suomalaista työtä, niin teen sen mielihyvin.


Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa Arctipsit!

ARVONNAN SÄÄNNÖT JA OHJEET:

Valitse Arctips nettikaupan valikoimasta http://arctips.fi/fi/shop saapas, jonka haluaisit, jos arpaonni osuu kohdallesi. Osallistu kommentoimalla tähän postaukseen valitsemasi saappaan malli, väri ja koko.

- Arvontaan voivat osallistua kaikki!
- Arvonta alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 24.11. klo 24:00.
- Jos olet rekisteröitynyt Blogger-lukijani tai Bloglovin-lukija, saat automaattisesti kaksi arpaa. Mainitse tästä viestissäsi.
- Arvontaan voi osallistua myös anonyyminä, jätä kommenttiisi tällöin myös sähköpostiosoitteesi, josta sinut tavoittaa. Jos et halua laittaa sähköpostiosoitettasi julkisesti näkyviin, voit laittaa sen minulle erikseen sähköpostilla: tarjassnowland@gmail.com. Muista tällöin mainita myös millä nimimerkillä osallistuit arvontaan.
- Jos jaat arvonnan blogissasi, facebookissa tai twitterissä saat yhden lisäarvan. Mainitse tästäkin viestissäsi.

- Palkinnon arvo on 148 - 225 euroa!

Onnea matkaan!

Voiko kauniimpaa suomalaista jalkinetta ollakaan.

Värivalikoima on myöskin herkullinen.
Tulisipa jo lumi!

Arctipseista voi tykätä myös facebookissa, klik.
Tule mukaan!

ARCTIPS-TIETOA:

Arctips tuotteita on kolmea erilaista mallia, Arctips Classic huopalapikas, tämän syksyn uutuus Arctips Saga paulapieksu huovasta ja Arctips Perinnelapikas parkkinahasta. Kaikki Arctips tuotteet valmistetaan käsityönä Suomessa.

Arctips-huopalapikkaiden ja paulapieksujen materiaali on 100 % merinovilla, joka tuotetaan Etelä-Afrikassa. Villa tehdään huovaksi Saksassa ja leikataan, ommellaan ja viimeistellään Töysässä. Merinovilla sopii erinomaisesti ulkoilukäyttöön. Se on kevyt ja lämmin ja hengittää erinomaisesti sekä kuivuu nopeasti. Eikä se haise pahalle kovankaan käytön jälkeen.

Arctips-jalkine on mukava sekä sisällä että ulkona. Se hengittää eikä ole sisälläkään tukalan kuuma. Eikä se kaipaa villasukkaa edes pakkasella, sillä merinovilla on todella lämmin materiaali. Arctipseissa on kumipohja, joka suojaa kosteudelta ja kylmältä. Kumi myös pitää hienosti liukkaallakin.

Töysän kenkätehtaan perusti 1932 Arvid Mäkelä. Kenkätehtaassa käytetään edelleen perinteisiä valmistusmenetelmiä ja tehdään kenkiä käsityönä. Arctips-kenkiä valmistuu Töysän tehtaalla päivittäin 35-40 paria. Tehtaalla tehdään paitsi Arctipseja myös nahkalapikkaita ja muita perinteisiä suomalaisia jalkineita kuten jatsareita, tanhukenkiä, paulapieksuja jne.

Tämän syksyn uutuus on Arctips Saga paulapieksu.

Pitsineulesukat, jotka voitin yllättäin

Viikonloppu alkaa villasukat jalassa.

Sain taannoin viestin saaristosta, Norrskatan saarelta, Korppoosta.

Viesti tuli Sailalta Saaripalsta -blogista.

Hän oli järjestänyt bloginsa lukijoiden kesken yllätysarvonnan, johon osallistuivat automatic kaikki blogin kirjautuneet lukijat. Blogissa on tällä hetkellä kolmisensataa lukijaa ja minulle oli paketti tulossa. Mikä onni, hiphei huraa!

 Rakastan villasukkia.

Olin onnesta mykkyrällä, kun kuulin palkinnon: tanskalaiset Miss Etoilen käsinneulotut pitsineuleiset ihanuudet! Sukat ovat villaa ja ulottuvat polviin asti.

Entisessä kodissamme, horossa ja somassa rintamamiestalossa villasukat olivat elinehto ja täysin välttämätön arjen varuste. Täällä uudessa kodissa on maalämpö ja lattialämmitys koko talossa, joten jalat eivät varsinaisesti palele.

Mutta, kerran villasukkaihminen, aina villasukkaihminen.

Olen pitänyt näitä hennon vaaleanpunaisia sukkia nyt kaksi päivää putkeen, yötäpäivää. Äsken kävin ne jalassa lasten kanssa neuvolassakin, pinkit reinot mahtuivat hyvin tuohon sukan päälle. 

Sailalla on ihanan blogin lisäksi myös nettikauppa, Elsan Lempituoli, joka kulkee sloganilla "puutarhan, sisustuksen ja käsitöiden nettikauppa saaristossa".

Kävin uteliaana kurkkimassa kaupan valikoimaa ja sieltä löytyy sukkien lisäksi muutakin kaunista, kuten vaikkapa kollaasiin poimimani valurautaiset tuotteet, joihin ihastuin kovin.

Mutta nyt, hyvää viikonloppua

sinulle!

Taas on tullut monta uutta lukijaa Bloggerin, Bloglovinin ja Blogilistan puolelle.

Ihan jokainen, kirjautunut tahi kirjautumaton surffaaja ja lukija on minulle tärkeä ja mieltä lämmittävä. Ilman teitä tämä olisi niiin tylsää.

Tänään, juuri äsken varmistui yksi huippujuttu, jota tuskin maltan odottaa.
Teitä ilahduttaakseni ensi viikolla starttaa huikea arvonta, joten pysykää kuulolla. 

Nyt takkaan tulet ja villasukat kohti kattoa,

DIY: virkatut tuolin jalkojen pehmusteet

Virkkasin sitten 24 sukkaa. Nimittäin ruokapöydän kuudelle tuolille.

Huopatassut eivät pysy kiinni ja tuolit kolisivat ikävästi laattalattiaa vasten. 

Huomasin Saaristohuvila-blogissa tämän idean jo joskus kesän korvalla ja se jäi mieleeni.

Myös Puistolassa-blogissa on virkkailtu sukkasia. 

Nyt syysviimojen saavuttua tuolit saivat villasukat jalkoihinsa.

Niin smoothisti liikkuvat laattiaa vasten, ei kirskuntaa ei kolinaa. 

Sukat valmistuivat kivuttomasti lastenhoidon sivutuotteena. Yhden sukan virkkaamiseen kuluu aikaa muutama minuutti ja työ on helppo keskeyttää koska vain.

Pohdin, mitä omaa voisin tähän hienoon ideaan tuoda.

Päätin tehdä sukat liukuvärjättyinä, eli kolmesta erivärisestä harmaasta. Käytin Novitan Seitsemän Veljestä -villalankaa; tumman-, keski- ja vaaleanharmaata.

Sukat sopivat hyvin yksiin H&M:n harmaan pöytäliinan kanssa. Tykkään lopputuloksesta, koska se on hillitty, mutta silti erottuva tässä vaaleassa sisustuksessamme. Kesään asti mennään näillä sukilla ja sitten kenties taas jotain muuta.

Reiska ja olkkarin pikatuunaus

Kävin tänään ystäväni luona.

Tämä ei ollut postauskeikka, vaan ihana lenkkeily- ja lounaskeikka. Minulla ei ollut mitään kunnon kuvausvärkkejä mukana. Haluan silti jakaa nämä huonolaatuiset kuvat, koska niissä on

fiilistä, tarinaa ja ideaa. 

Tarina 1.

Reiska on leponsa ansainnut. 

Reiskalle (Segergårdens Isak) ammuttiin eilen kaksi hirveä, joten tänään häntä nukuttaa.

Tuli jälleen mieleen, miten upean vaihtelevaa voikaan käyttökoiran elämä olla. Reiska ponkaisee sananmukaisesti hirvimetsältä samettityynylle. Reiskan ansiolistaan voidaan lisätä, että se on aivan mahtava lasten ja vauvojen kanssa, rauhallinen ja luotettava.

Tarina 2.

Tässä kodissa vaihtuu olkkarin ilme tiheään ja tyylillä.

Ystäväni pingottaa kankaan seinällä olevaan pokaan ja ompelee sohvatyynyt samasta kuosista. 

Helppoa ja näyttävää.

Säärystimet lapselle / Children's knitted leg warmers

Kolmevuotias tyttäreni halusi säärystimet. 

Nämä syntyivät perjantai-illassa ja olivat tilaajalle mieleiset ♥ 

Lanka on Novitan vaaleanpunaista Hile akryyli-villalankaa,

mukana on hopeanhohtoisia, kimaltavia säikeitä.

Ohje on maailman helpoin.

Laitan sen tähän, jospa vaikka joku etsii 3-4-vuotiaalle sopivien säärystimien

ohjetta tälle Novitan langalle, tai muulle paksuhkolle langalle (puikot 6-7).

Tässä helppo ohje säärystimiin.

Pienen tytön säärystimet

LANKA:

Novita Hile

(79 % akryyli, 20 % villa, 1 % polyesteri)

MENEKKI:

1 kerä

PUIKOT:

sukkapuikot nro 6

Luo 24 silmukkaa ja jaa ne kolmelle puikolle, kullekin kahdeksan silmukkaa.

Neulo työ pyöröneuleena.

Neulo 2 o, 2 n, -neuletta 7 kerrosta.

Neulo aina oikein-neuletta 55 kerrosta.

Neulo 2 o, 2 n, -neuletta 7 kerrosta.

Päättele langat työn sisään.

Children's knitted leg warmers
This is an easy DIY!

KNITTING NEEDLES:

Double pointed needles no 6

Cast on 24 loops and split them into three pointed needles, 8 loops for each pointed needles.
Knit in the round.

Knit 2 , purl 2 , for 7 rows.

Knit Garter stitch for 55 rows.

Knit 2 , purl 2 , for 7 rows.

FOLLOW MY BLOG / VOIT SEURATA BLOGIANI:

FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST

Peace-merkki

Retrorauhaa

Peace-merkkiä näkyy nyt paljon muun muassa sisustustuotteissa.

Oma, aito, retro, 90-luvulta peräisin oleva merkkini putkahti vastaan vanhempieni vintillä kolutessani.

Otin mukaan. 

Merkki on valmistettu peilistä.

Aika kiva ja nostalginenkin se on. 

Rauhallista viikonloppua,

Oleskelunurkkaus

Yläkerran aulassa on pieni nurkkaus, johon (ihan oikeasti) joskus pysähdyn oleilemaan. Lapset kieppuvat myös yllättävän paljon tuossa tuolissa, se on sopivan matala ja jämäkkä.

Tuolin ostin viime kesänä ostomyyntihallista kympillä. Hanart lahjoitti blogiyhteistyönä Plasti-Koten Twist&Spray -maalit, ja spreijailin tuoliin uuden värin. Välimeren sininen, Gloss Mediterranean Blue, on tuolin virallinen väri.

Pohjalla on mattapintainen harmaa tartuntapohjamaali, ja päällä tuo kiiltävä merensininen. Kannattaa satsata pohjamaaliin. Sen spreijaaminen tuntuu tuskaiselta, koska rottinki monine muotoineen ja särmineen imaisee sitä paljon. Tuntuu, että valmista ei tule. Kun pääsee pintamaalausvaiheeseen,
tuoli valmistuu kuin itsestään. Päällimmäiset kerrokset leviävät tosi nätisti pohjamaalin päälle. Täällä työvaihekuvia tuunauksesta.

Jaanan Akaasian Alta -blogi on muuten yksi ehdoton suosikkini. Se taitaa olla ainoita blogeja, jonka olen lukenut ns. kannesta kanteen läpi yhdellä istumalla, kun sen kesällä löysin. Käykäähän ihmeessä tutustumassa. Blogissa on asiaa, isosti asiaa, mutta siellä on myös se ah niin ihanan upottava värimaailma ja runsas sisustustyyli. Hain tähän nurkkaukseen vaikutteita Akaasian Alta -maailmasta, ja ristin tämän tuolin Akaasian Alla -tuolikseni. Tässä tuolissa kun istuu ja lukee blogeja, voi todellakin tuntea olevansa nojatuolimatkalla.

Jaanan blogissa lampun ympärille kiepattaisiin kenties jonkun savannin sarvekkaan sarvet, ja meillä täällä pohjolassa kiepautetaan peuransarvet. Sarvet ovat sarvihaltijattarelta, ystävältäni Miialta siis.

Bloomingvillen metallinen säädettävä valaisin löytyi sisustusliikkeen loppuunmyynnistä pari vuotta sitten hyvään ja tingattuun hintaan.

Homeberry -liikkeestä Riihimäeltä ostettu säleovikaappi on minun ikioma. Siellä on käsityötarvikkeita, ompelukone, lankoja, kankaita, papereita ja muuta pikkutavaraa. Ovet ovat niin kauniit, etten kuuna päivänä suostu näyttämään, miltä kaappi näyttäisi ovet avattuna. Pidetään illuusio kauniina.

Lattialla on Hyvinkäältä Wanilla Rosesta ostettu nahkamatto, jossa vuorottelevat nahka ja juutti. Voitteko muuten kuvitella, että puhuin kauppiaan kanssa jo maton palauttamisesta, kunnes yht'äkkiä silmä tottui ja matto löysi paikan aulasta. Kuinka ristissä silmäni ovatkaan olleet, kun olen ihan tosissani harkinnut kauniin maton palauttamista...?

Riihimäen lasin lasipurkki löytyi pari viikkoa sitten vanhempieni varastosta. Metallilankakori on Kasvihuoneilmiöstä Turuntien varresta ja monta vuotta vanha. Mokon jakkarat/tasot ovat rakkaita, ne olivat jo edellisessä talossamme. Vanha peili on niinikää edellisen talomme peruja, maalasin kehykset vuosia sitten akryyliväreillä turkoosiksi. Vanha klaffitaso nojailee milloin minnekin, nyt se asettui nurkkaan. Tauluhyllyt ovat Kodin Ykkösestä ja laminaatti Cellon leveä Harbour Oak. Seinissä tietysti Bloomin valkoinen paneelivaha, mikäs muukaan (minusta paras).  

Nyt taitaa likipitäen kaikki olla käyty läpi. Joku joskus kehui, että on hauska lukea, mistä mikäkin esineeni/sisustusvalintani on tullut, joten päätin tyhjentää tällä kertaa taas pajatson.

Uusia kuvakulmia arjessa

Sain Päiviltä ihanasta Peltotien Päässä -blogista haasteen, jossa innostetaan kuvaamaan kotia uudesta, ennennäkemättömästä kuvakulmasta.

Selailin iPadiani lähes varmana siitä, että nyt löytyy uusia ja unohdettuja kuvakulmia. 

Ensimmäisessä aiheessa on 'kasauma', jonka kuvasin kesällä makkarissa ihan ohimennen, koska se näytti minusta kivalta. Mitään ei ole aseteltu tai stailattu. Seinää vasten on ladottu pari ovea odottamaan parempaa paikkaa tai jotain uutta käyttötarkoitusta (ideoita otetaan vastaan!), valot roikkuvat väliaikaisesti vaatekoukussa, pyykkikori seilaa makkarissa vakituiseen ja sininen collegetakki on heitetty kiireessä tuolille. 

Toisessa aiheessa on arkea ja juhlaa. Ostin muistaakseni keväällä Hyvinkään Tigerista paperisia kertakäyttöisiä ruokailualustoja. Kolme lehtiöllistä samantien, kun kuvat miellyttivät. Lehtiössä on aina kolmea erilaista kuva-aihetta. Käytän paperisia alustoja arjen piristykseen, vaikkapa sitten perus jauhelihasopan tarjoiluun.

Mutta ovathan nuo salonkikelpoisia synttärikattauksessakin.

* * * * * * * *

Tässä haasteen säännöt:

- Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.

* * * * * * * *

Tulkaa mukaan,

tai ehkäpä jo olettekin olleet haasteen piirissä,

en näet tarkistanut:

Akaasian alta

Punaista ja makeaa
At Marias
Ruusukumpu
Pienen unelman hillittyä kauneutta

Lumimarja parvekeasetelmassa

Tämän syksyn ehdoton kukkasuosikkini on lumimarja. Niissä on salamyhkäistä kauneutta, kiehtovaa fiilistä ja talvenkin odotusta. Nämä yksilöt ystäväni keräsi parvekeasetelmaansa maalaispuutarhastaan.

Siellä se on alahyllyllä, lumimarjakori.

Metallihyllyn kokonaisuus on muutoinkin täydellisen lokakuinen.

Syksyinen terassi

Kyllä siinä niin vaan kävi, että tuunaamani rottinkisohva lähti kuin lähtikin makkaristamme ulkoruokintaan. Se sopii harmautensa vuoksi täydellisesti syksyisen viileälle terdelle. Kavereina tutut, jos mahdollista kesän jäljiltä vieläkin harmaantuneemmat pöllit, tekoturkista ja kynttilälyhtyjä.

Syysistutuksissa menin tänä vuonna sieltä missä aita oli matalin eli ilmainen. Keräsin omasta pihasta sammalta ruukkuihin. Muotoilin sammalesta pullean pallomaiset 'istutukset'.

Vaikka terassilla ei enää tule kelien viilettyä paljoa aikaa vietettyä, terassin sisustamisessa on kuitenkin se hyvä puoli, että olohuoneen ikkunasta ulos vilaistessa näkymä on tämä.

Kirpeää viikonvaihdetta!