7/10/2016

Mustikkapiirakkaa ja tunnustuksia


Nyt on taas se aika vuodesta. Metsän kuormaa täytyisi jaksaa hieman keventää, jotta saa syssyn ja talven varalle smoothieaineksia ja suuta muutoinkin makiaksi.

Aiempina vuosina olen poiminut mustikkaa paljon. Nyt huomaan välillä vain istuvani metsässä kaatuneen puun rungolla, ja katselevani kun lapset ja Helmi-koira syövät suoraan mättäistä. Käyhän se näinkin.

Voi myös olla, että hieman myöhästyin. Vajaa pari viikkoa sitten marjat olivat suuria mollukoita ja niitä oli minusta paljon. Nyt ovat ruppanoita ja katoa on käynyt. Sateet kenties piiskanneet.

Mutta, jonkin verran marjoja olen sentään saanut tuotua keittiöönkin asti.




Jotkut asiat toimivat aina ja juuri sellaisenaan. Mustikkapiirakka on sellainen.


Tunnustaako joku muu menevänsä samalla kaavalla ja ns. alittavansa täydellisen äidin riman? Aina ei kannata hifistellä, kun täydestä menee näinkin, hyvää on ja seurue kiittää.  Ei kai kaupan pakastealtaassa olisi kattavaa valikoimaa 'äitien tekemiä' valmispohjia, jos niitä ei kukaan ostaisi.

Unohdan joskus jopa tuon nk. reseptin, vaikkei siinä juuri unohdettavaa ole. Mutta tunnustan useamman kerran googlanneeni postaustani tarkistaakseni kermaviilitäytteen suhteet. Heh!






TallennaTallennaTallennaTallenna

2 kommenttia:

  1. Ei ole mustikkapiirakkaa voittanutta, nam! Täällä toinen kaupan valmispohjiin turvautuva äiti, joka kanssa joutuu googlaamaan aina ne piirakan päällysteiden määrät :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Jokainen kommentti saa hyvälle mielelle ja perinteisesti vastaan kaikkiin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...