7/27/2012

Pikkuhuoneen työpiste ja orvokit

Tässä muutama kuva uudesta huoneesta. Pieni työpiste on ompelu- ym juttujani varten.
Orvokkipurkki on vanha, siinä sopivasti jostain joskus ostettu orvokkilehtiö. Pikkusiveltimillä on maalattu kaikki talon sisäpuolisten ikkunan- ja ovenpokalautojen reunat. En olisi uskonut, kun ne joskus teinityttönä taidetarvikeliikkeestä ostin.





Valmis puhdistettu lipasto

Tässä se nyt olisi "valmiina". Kolme kerrosta maalia pois kuumailmapuhaltimella, pikkuisen käsin hiontaa ja puhdistus mehiläisvahaa sisältävillä liinoilla. Tätä ei ole käsitelty mitenkään, enkä aiokaan. Helat puuttuvat vielä, mutta en osaa päättää millaiset laittaisin, joten sekin saa odottaa. Kaunis on näinkin, olen projektiini tyytyväinen! Harmaata seinää vasten lipaston värit korostuvat kauniisti.

Työvaihekuvia ja tarinaa löytyy täältä.





Vanhoista farkuista jotain... ehkä

♥     

Iski himo tehdä vanhoista farkuista jotain uutta... Monta paria olisi kaapissa käyttämättömänä, ja lisäksi yksi farkkutakki. Katselin netistä inspiraatiokuvia. Nyt täytyy antaa asian hautua... :)

- Katsokaa tätä ihanaa denimsinivalasta! Aivan upea luomus kertakaikkiaan. Ohjekin löytyy täältä.

- Miten olisi matto...?
Tässä mallia.
Tai tällaista tyynymallia toistamalla saisi komean maton.

- Sitten olisi ihania tyynyjä. Pyöreät viehättävät eniten. Tässä ihanimmat.
Neliön mallinen istuintyyny.
Lattiatyyny!
Pyöreä nappityyny.
Ja vielä yksi hieno lattiatyyny ohjeineen, kaunis!

EDIT 30.10.2012: vanhoista farkuistani tuli sitten pitkän pohdinnan jälkeen matto. Tässä postauksessa matosta lisää. Denim-sinivalaankin aion kyllä joku kaunis päivä tehdä, se ei nimittäin jätä rauhaan, kun sen on kerran nähnyt. On niin hieno idea!
♥     

7/23/2012

Talo&Koti: Lastenhuoneen kuvakisan voitto!

Viime viikolla sain ystävältäni Maaretilta tekstarin, jossa hän onnitteli Talo&Koti-lehden lastenhuoneen valokuvauskilpailun voitosta. Hän oli bongannut jutun kotisoffalla uunituoretta lehteä lukiessaan :). Yllätys oli melkoinen. Toki muistin kilpailuun osallistuneeni, mutta niin varmasti oli osallistunut moni muukin! Palkinnoksi saan Biolanin kasvutikkaat. Minä en ole mikään suuri "kasvattaja", mutta tämähän voi olla alku jollekin aivan uudelle :)!

Paras palkinto intohimoiselle sisustajalle tietty on, että omat kuvat ovat esillä lehdessä. Kuvat on muuten otettu aikas hektisissä tunnelmissa ja nopsaan, koska mukana hääräsi huoneen puuhakas omistaja/asukas, pikkutyttö Riia.



Kuumailmapuhallin, talonpoikaiskaappi ja minä; rakkaustarina

Meillä on, tai nyt voi jo onnellisena todeta, OLI punainen talonpoikainen patakaappi. Mitoiltaan 92 leveä, 60 syvä ja 80 pitkä. Sisältäen kaksi vetolaatikkoa, ovet, ja sisällä yksi hylly. Löysin sen aikanaan edellisen talomme kellarista. Kovin oli sympaattisen näköinen ja raskastekoista puuta tottakai. Tiesin kaapin arvon, vaikkei se kauneimmassa loistossa ollutkaan. Rintamamiestalossa punainen kaappi meni sisustuksessa suurelta osin siksi, että koko talo oli ihan eri henkinen. Aina joskus kahdeksan vuoden aikana mietin, että jotain tarttis tehdä...mutta yhtään mitään en tehnyt.

Kun tuli muutto tänne uuteen hirsitaloon, kaappi lähti mukaan ihan tunnesyistä ja arvostuksesta talonpoikaista tyyliä kohtaan. Täällä uudessa miljöössä se näytti kertakaikkisen kamalalta. Nyt puolentoista vuoden ajan olen valehtelematta ainakin joka kolmas päivä miettinyt, mitä ihmettä sille tehdään. Tyliltään talonpoikainen sopisi tänne passelisti. MUTTA se kamala punainen muovimaali...jonka alla turkoosi öljymaali....jonka alla ruskea öljymaali, jonka alla ihana vanha puupinta.... kivakiva....!

Pari viikkoa sitten mitta tuli täyteen. Johtuen varmaan kesälomasta, aikaa ja energiaa alkoi olla taas "liikaa" :). Pohdin pitkään maalinpoistoainetta. Karmaisi vaan jo ajatuksenakin haju, ja puuhan sottaisuus. Sitten mietin hiontaa - hidasta, niin hidasta, ei sovi minun luonteelleni (kaikkimulletänneheti). Mieheni kertoi ohimennen joskus ostaneensa kuumailmapuhaltimen, jota ei ole koskaan käytetty. Hmmm, ei sotkua, ei hajua. Kuinkahan sujuvaa työskentelyä se olisi....? Eilen sitten päätin kokeilla tuossa ulkona terassilla.

Maali alkoi kuplimaan irti, sit vaan lastalla kaapaisu, ja sitten jäin koukkuun. Työ ei ollut kovin joutuisaa, joskin ei hidastakaan. Mutta erittäin simppeliä se oli. Kun näin kolmen maalikerroksen irtoavan yhdellä kertaa, lopettaa ei voinut. Pienten taukojen kanssa koko kaapin maalinpoistoon meni kolmisen tuntia. Ja ihan apinanraivolla siis (tuo aikaisemmin mainitsemani kaikkimulleheti-piirre).

Nyt sitten jäljellä on enää viimeistelyhiontaa. Sen ajattelin hoitaa hieman rauhallisemmalla otteella ja jopa naatiskellen. Tässä matkan varrella tajusin, että luvassa on myös erittäin inspiroiva juttu, nimittäin uusien helojen valinta. Vanhat lähtivät suosiolla roskiin. Ne oli tottakai ylimaalattu sillä punaisella maalilla, eivätkä tyyliltään olleet ihan minun mieleen. Uudet helat hommaan täältä Fasetin talonpoikaishelojen valikoimasta. Upeaa että tällainen löytyy! Mietin tässä pitäisikö ihan itse käväistä Lahdessa hakemassa. Mutta reissu voi olla vaarallinen siinä mielessä, että Fasetissa on varmasti kaikkea muutakin ihanaa :)!

Ennen -kuvia ei ole, johtuen impulsiivisesta startista. Työvaihe -kuvia ei liioin, johtuen siitä apinanraivo -vaihteesta. Jälkeen kuvia voin sentään ottaa, ja niitä tuleekin sitten varmaan iso pino, johtuen hyvästä fiiliksestä tämän projektin suhteen.

Voisihan sitä joskus vielä jonkun vanhan rojun "pelastaa" (ja näin varmasti tulee tapahtumaan, kun ajatus on ilmaan heitetty). Mutta onneksi tilaa uusille huonekaluille ei ole rajattomasti, vaikka työ onkin tosi palkitsevaa. Työ on kuitenkin sen verran vaivalloista, että ei tuota ihan joka päivä viitsi tehdä.

Täällä vanhassa postauksessa kaappi näkyy osittain, silloisessa punaisessa loistossaan :). Kaappi oli välillä huvimajassa, välillä sisällä.

Tässä kaappi kuumailmapuhalluksen jäljiltä, ennen hiontaa:



Tämä on aikalailla se tulos, johon pelkällä kuumailmapuhaltimella pääsin.


Laatikoissa on vielä kosolti käsin hiottavaa, mutta onneksi pinta-alaa ei ole paljon.


Ovet olivat luonnollisesti hankalimmat...


Kansi on niin nätti jo nyt, pienen pieniä häivähdyksiä turkoosista ja ruskeasta kerroksesta jätän näkymään.


Tässä päädyssä on vielä hiottavaa, ruskeaa pois...


7/12/2012

Mistä näitä pöllölautasia saa?

Löysin tällaisen ainokaiskappaleen eräästä sisustusliikkeestä. Haluaisin näitä lisää, muttei ole missään osunut silmään. Ei nettikaupoissakaan. Auttakaa, jos joku tunnistaa lautasen ja tietää! Korkeutta pöllölautasella on 18 cm.


7/10/2012

Vanhoja puulaatikoita

Näistä täytyy laittaa ihan oma stoorinsa, kun ovat oikeastaan aika somia. Nämä vanhat puulaatikot ovat eräästä vanhasta lipastosta, jota meillä ei enää ole. Ovathan ne ihan kauniita näin kasalla, mutta olisiko näissä muutama ylimääräinen vaikka myytäväksi. En ole päättänyt. Ehkä tämä laatikkoasiakin kypsyy tässä huoneen pikkuhiljaa valmistuessa, samoin kuin oviasiakin...

Päällimmäiseen lootaan järjestin kangastilkut, ja kauniiltahan nuo näyttävät. Nyt on helppo muistaa, mitä kankaita omistaa. Isommat määrät voi säilöä muualle, ja ottaa tähän laatikkoon tilkun muistutukseksi :)






Yksi huone lisää...

Täällä oli vielä yksi viimeistelemätön huone, suoraan sanottuna romuläjä. Nyt olen vahannut seinät valkoisella ja tumman harmaalla Bloomilla. K a i k k i on vanhaa, vuosien varrella matkaan tarttunutta. Paitsi, ihana uusi valkoinen säleovikaappi!! Olen tästä tosi innoissani, sisään mahtuu paljon tavaraa ja onhan se mahdottoman kaunis yksilö. Korkeutta on 175 cm, syvyys 40 cm luokkaa, leveys 80cm.  Kaappi löytyi Riihimäeltä Homeberry nimisestä liikkeestä, alessa tietty.

Kun aina tulee kuvattua vaan "valmista", nyt kuvasin täysin keskeneräistä. Pinnat on valmiit, mutta muuten huone on vielä vaiheessa, mutta tässä silti jotain tavarakasoja.





Seinään nojaa todella vanhoja kaapin ovia, ja klaffitaso. En oikein tiedä mitä näillä tekisin. Pidänkö koristeena,  säästänkö varmuuden vuoksi, vai laitanko suosiolla myyntiin....?

Iiihanat säleovet :)


Kaapin päällä joitain vanhoja matkamuistoja ja ompelulaatikot. Vanha puinen loota on aitoa vanhaa Billnäsiä, ja löytö edellisen talon kellarista, kuinkas muutenkaan. Näitä oli silloin kaksi, joista toisen annoin samantien ystävälleni.


Kaikkea löytyy, vanhoja avaimia, kulhoja...



Vanha purkki, taitaa olla jo jokusen kymmenen vuotta ikää. Naulakolla ei ole vielä paikkaa.


 Nämä vanhat maustepurkit joskus otin talteen ja niistä tuli helmien koti.


 Tämä pöllövedin on totta puhuen myös uusi, kaapin lisäksi. Sopii hyvin vanhaan talonpoikaispöytään. Ihan mahtava tuijotus.

 Tässä vanhoja ovia lähikuvassa...


 Samalla höyryllä kun seinästä tuli harmaa, tämä mäntylipasto ja kukkapöytä saivat uuden kuosin. Vetimet on jotkut vanhat ikea-hankinnat muistaakseni.


Minulla on tällaisia vanhoja puulaatikoita kuusi kappaletta. En ole aivan varma, tarvitsenko kaikkia, vai laittaisinko osan myyntiin. Tässä kuitenkin ylimmäiseen kauniisti järjesteltynä tilkkuja.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...